Mobius - Kirjaston tekoälyt

Kirjaston tekoälyt, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin MOBIUS Fellowship -ohjelman ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä organisoima taidehanke avautuu uudessa Keskustakirjasto Oodissa tammikuussa 2019. Projektiin kuuluu uusia tilaustaideteoksia, tuoretta tutkimustyötä ja sarja tapahtumia, mukaan lukien avajaisjuhla perjantaina 11. tammikuuta sekä symposiumi lauantaina 12. tammikuuta.

MOBIUS-ohjelman osanottajat Jussi Parikka (University of Southampton, Winchester School of Art, UK) ja Shannon Mattern (The New School, US) ovat kutsuneet suomalaiset taiteilijat Samir Bhowmikin, Tuomas A. Laitisen ja Jenna Sutelan luomaan teoksia, jotka tarkastelevat uudenlaisia älyn muotoja osana arkkitehtuuria ja instituutioita kuten kirjastoja. Teokset paljastavat hermoverkkojen vieraan logiikan, antavat äänen koneellisille ja spekulatiivisille kielille, ja tekevät näkyviksi ne materiaaliset infrastruktuurit, jotka mahdollistavat tiedon liikkumisen. Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat tunnetaan tekoälyä, digitaalista kulttuuria ja modernien yhteiskuntien infrastruktuureja käsittelevistä teoksistaan.

Kirjaston vierailijat kutsutaan tutustumaan teoksiin ja uuteen rakennukseen osallistumalla live-esityksiin, taidekävelyille ja kuvittelemaan uusia lukemisen, kuuntelemisen ja oppimisen tapoja tulevaisuuden teknokulttuurisessa maailmassa. Avajaisjuhla järjestetään Oodissa perjantaina 11. tammikuuta klo 18-21, ja kuraattorit sekä taiteilijat pitävät näyttelyä käsittelevän symposiumin lauantaina 12. tammikuuta klo 14-16.

Samir Bhowmik esittää yhteistyössä 00100 ENSEMBLE:n kanssa performatiivisen taideprojektin Memory Machines, joka tutkii Oodi-kirjaston infrastruktuuria. Teos yhdistää tanssia, teatteria sekä sirkusta ja tekee opastetun kierroksen rakennuksen piilotettujen infrastruktuurien ja toimintojen läpi. Ainutlaatuinen matka näyttää läpileikkauksen kirjaston datakeskuksista ilmastointilaitteisiin, lainauspisteistä automatisoituihin jakeluteknologioihin ja säilytykseen. Performanssiteos pureutuu koneiden ekologiaan ja ihmisten ja teknologian väliseen kanssakäymiseen. Miten datan, lämmön, materian ja energian kierto ylläpitää kulttuurista muistia? Millaisia tulevaisuuden kuvia kätkeytyy kirjastomonumentin uumenissa työskenteleviin koneisiin ja rakenteisiin?

Jenna Sutelan kirja nimiia ïzinibimi rakentuu keksityn uuden kielen ympärille. Se toivottaa tervetulleeksi uusia kieliä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja sulauttaa ei-inhimillisiä ääniä osaksi Oodin elämää. Kirjan sisällön muodostaa nimiia cétiï, Sutelan koneoppimista ja lajien välistä kommunikaatiota tutkiva koe. Se dokumentoi hermoverkon, 1800-luvulta peräisin olevan “marsilaisten kielen”, jonka ranskalainen meedio Hélène Smith alun perin kanavoi, sekä ekstremofiilisen Bacilli subtilis -bakteerin, joka viimeisen avaruustutkimuksen valossa pystyy selviämään Mars-planeetan olosuhteissa, välistä vuorovaikutusta. Kyseistä bakteeria löytyy esimerkiksi nattōsta: probioottisesta, fermentoiduista soijapavuista valmistetusta ruoka-aineesta, jota on pidetty pitkän iän salaisuutena. Spekulatiivisen bakteerikulttuurin lisäksi Sutelan projekti käsittelee älykkäiden koneiden roolia ihmisten luomina olioina. Kirjaston sisääntuloaulassa näytteillä oleva videoteos kuvaa orgaanisia ja synteettisiä materiaaleja, joihin kirja perustuu.

Tuomas A. Laitinen tuottaa performatiivisen installaation ja ääniteoksen generatiivisilla työkaluilla, jotka tulkitsevat keskiaikaisten musikaalisten kaanoneiden konstruktiota. Hän tekee kokeiluja kaanonin muodolla, eräänlaisella algoritmilla, jonka avulla on mahdollista tuottaa monimutkaisia polyfonioita näennäisen yksinkertaisista äänien järjestelmistä. Kokonaisuutena teos muistuttaa jatkuvassa kierrossa olevan materian muodostamaa ekosysteemiä. Teoksessa käytetty sanasto, joka on inspiroitunut ekologisesta tieteiskirjallisuudesta, toimii kokoelmana fiktiivisiä ohjerunoja, jotka kuvaavat ja tulkitsevat materian ja merkityksen alkemistista yhdistelmää. Kirjaston tiloissa teoksen sanasto on käännetty ääneksi. Nämä äänitapahtumat kanavoituvat tilaan laulajien sekä ultraäänikaiuttimelle luodun installaation kautta. Performanssin lisäksi teokseen kuuluu spekulatiivinen sävellyksen nuotisto, joka esitetään osittain tekoälyn tuottaman videoteoksen sekä käsin maalattujen kääröjen muodossa.

Kuraattorit

Shannon Mattern toimii mediatutkimuksen professorina The New Schoolissa. Hän on kirjoittanut teokset The New Downtown Library, Deep Mapping the Media City sekä Code and Clay, Data and DIrt: 5000 Years of Urban Media, ja kirjoittaa urbaania dataa ja median infrastruktuureja käsittelevää kolumnia Places Journal -julkaisuun.

Jussi Parikka toimii teknologisen kulttuurin ja estetiikan professorina University of Southampton’s Winchester School of Artissa. Hän on kirjoittanut useita media-arkeologiaa ja -teoriaa käsitteleviä teoksia, kuten Digital Contagions (2007, uusi toinen painos 2016), Insect Media (2010), A Geology of Media (2012) ja What is Media Archaeology? (2012). Lisäksi hän on kirjoittanut yhdessä Joasia Krysan kanssa teoksen Writing and Unwriting (Media) Art History: Erkki Kurenniemi in 2048 (2015).

MOBIUS Fellowship -ohjelma

Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin sekä Suomen Lontoon kulttuuri-instituutin yhteistyössä organisoima MOBIUS Fellowship -ohjelma tuo yhteen kuraattoreita ja muita kuvataiteen ammattilaisia Atlantin molemmin puolin. Kansainväliset työskentelyjaksot sekä temaattiset yhteistyöt muodostavat ohjelman perustan. MOBIUS nauttii Koneen Säätiön tukea.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Ilari Laamanen, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti, laamanen@fciny.org
http://fciny.org/
http://m0bius.net/

Kuvat: Jenna Sutela, nimiia cétiï, 2018, still-kuva videosta

Tuomas. A. Laitinen: Swarmchrorus score