Mikä Oodi? / Taide

Julkinen taide Oodissa

Julkiset taideteokset ovat osa mielenkiintoista ja kaunista kaupunkiympäristöä. Keskustakirjasto Oodissa vierailija voi ihailla pehmeästi virtaavan arkkitehtuurin rinnalla nykytaiteen teoksia. Taiteen tehtävä ei ole toimia ainoastaan koristeena, vaan taideteokset voivat myös pistää aivot raksuttamaan. Taiteen merkitykset elävät dialogissa ympäristönsä ja yleisön kanssa. Tutustu Oodin kiehtoviin taideteoksiin!

Tilataidetta ja installaatioita

Helsingin taidemuseo HAM on tuottanut kaksi uutta julkista teosta Oodiin.

Kierreportaissa katseen vangitsee Otto Karvosen installaatio Omistuskirjoitus, jossa kaupunkilaiset ovat saaneet omistaa uuden kirjaston haluamilleen ihmisryhmille. Teos sijoittuu kirjaston yleisöportaisiin, jotka kiertyvät läpi koko rakennuksen, katutasosta aina ylimpään kerrokseen. Taiteilija on suunnitellut teoksen juuri tätä tilaa varten.

Toinen Helsingin kaupungin Oodia varten tilaama teos on Jani Ruscican Toivo on höyhenpukuinen. Videoteos lennättää Töölönlahdella ennen viihtyneet lintulajit sisälle Oodiin.

Omistuskirjoitus

Otto Karvonen
Installaatio, 2018

Otto Karvosen teos on omistuskirjoitus kirjaston kävijöille – ja kaikille niillekin, jotka eivät käy kirjastossa. Teokseen kerättiin omistuskirjoituksia julkisella kampanjalla, jossa kuka tahansa sai ehdottaa, kenelle kirjasto tulisi omistaa. Teos muistuttaa, että kirjasto kuuluu aidosti kaikille, riippumatta syntyperästä, iästä, varallisuudesta tai mistään muustakaan seikasta. Kirjasto toimii sen hyväksi, että perustavat ihmisoikeudet, kuten oikeus tietoon ja sananvapaus toteutuvat kaikille yhtäläisinä. Oodin yleisöportaikkoon maalatut sanat valitsi taiteilijan kokoama raati. Sanojen keskinäinen järjestys on muodostunut sattumanvaraisesti, eikä teoksella ole mitään varsinaista lukusuuntaa. Toisiaan lähekkäin olevien sanojen kesken saattaa muodostua erilaisia yhteyksiä ja rinnastuksia, mutta niistä jääköön vastuu katsojalle.

Katso teoksen sanalista ›

Toivo on höyhenpukuinen

Jani Ruscica
Videoteos, 2019

Teoksessa nähdään kuusitiainen, laulurastas, pyy ja tavi vierailemassa Oodin sisätiloissa. Teoksessa esiintyvien lintulajien tiedetään pesineen Töölönlahden alueella ja siirtyneen elämään muutamaa kilometriä pohjoisemmaksi alueen rakentamisen myötä. Animoidut linnut liikkuvat kirjaston arkkitehtonisissa tiloissa ja tarjoavat katsojalle arkisesta poikkeavan, vaihtoehtoisen tilakokemuksen. Teos koostuu yhdeksästä lyhyestä, 16-34 sekunnin pituisesta videosta, jotka ilmestyvät infonäytöille ajoittain kirjaston ilmoitusten ja tapahtumatietojen välissä. Teoksen herkkä äänimaailma koostuu lintujen ääntelystä ja liikkeistä syntyvistä äänistä. Videoteoksen nimi Toivo on höyhenpukuinen tulee Emily Dickinsonin runosta Hope is the thing with feathers vuodelta 1862. Nimivalinnalla Ruscica viittaa kaikkeen siihen kulttuuriseen sisältöön, jota Keskustakirjasto Oodi hänen mukaansa palvelee. Lisäksi taiteilijaa kiinnostaa, miten eri tavoin kieli ja kielikuvat resonoivat eri ajassa, satojenkin vuosien päästä.

Taidetta helsinkiläisten omasta kokoelmasta

Helsingin taidemuseo HAMin kokoelmista Oodiin on sijoitettu yhteensä viisi veistosta seuraavilta taiteilijoilta: Emma Helle, Jouko Korkeasaari, Janne Martola ja Joakim Sederholm. Omaa sijoituspaikkaansa odottaa vielä Ai Weiwein näyttävä puuveistos Divina Proportion. Kokonaisuus saattaa täydentyä myöhemmin myös Terike Haapojan videoteoksella.

Vieraile Helsingin taidemuseo HAMin verkkosivuilla

Lähiörodeo

Korkeasaari Jouko
1999 (veistos, nahka, kultamaali, paljetit ja kimalle)

Jouko Korkeasaaren veistoksessa vanhat cowboy-bootsit ovat saaneet kuorrutuksen kultamaalilla ja koristeilla. Taiteilijan teos henkii vahvaa jenkkifiilistä ja tarjoaa Amerikan unelmia pohjolan perukoille.

Katso koko kuva teoksesta ›

Tyttö Joka Muuttui Ruusupensaaksi

Helle Emma
2018 (veistos, lasitettu ja kullattu keramiikka)

Emma Helteen lasitetuissa keramiikkaveistoksissa on barokin ylenpalttista runsautta. Naisfiguurien aiheet ovat saaneet vaikutteita taidehistoriasta ja taiteilija muotoilee ne ekspressiivisellä tyylillään.

Katso koko kuva teoksesta ›

Corail

Helle Emma
2018 (veistos, lasitettu ja kullattu keramiikka)

Emma Helteen lasitetuissa keramiikkaveistoksissa on barokin ylenpalttista runsautta. Naisfiguurien aiheet ovat saaneet vaikutteita taidehistoriasta ja taiteilija muotoilee ne ekspressiivisellä tyylillään.

Katso koko kuva teoksesta ›

Kristallikallo

Martola Janne
2009 (veistos, savi, muste, akryyli, muovi)

Janne Martolan veistoksessa yhdistyvät kallo ja ihmiskasvot. Taiteilijaa kiehtoo unen, totuuden, tiedon ja tarinoiden välinen ristiriita. Taiteilija kertoo mm. Meksikosta löytyneistä kristallikalloista, joilla on maagisia voimia. Teoksessa voi nähdä viitteitä myös kohua herättäneeseen nykytaiteilija Damien Hirstin oikeilla timanteilla päällystettyyn kalloon.

Katso koko kuva teoksesta ›

Kajsa

Sederholm Joakim
2000 (veistos, maalattu puu)

Joakim Sederholmin sympaattinen koiraveistos esittää taiteilijan omaa koiraa Kajsaa. Taiteilija on suosinut puuta teostensa materiaalina uransa alkuajoista lähtien.

Katso koko kuva teoksesta ›

Taidematot tarinoiden kertojina

Oodissa on seitsemän suurta taidemattoa, jotka elävöittävät tiloja ja kutkuttelevat mielikuvitusta. Mattojen ulkoasusta vastaavat kotimaiset suunnittelijat Laura Merz, Aamu Song ja Johan Olin, Marika Maijala, Piia Keto, Matti Pikkujämsä, Sakke Yrjölä ja Jenni Rope. Matot on valmistettu käsityönä Pohjois-Intiassa kunnioittaen satoja vuosia vanhoja käsityöperinteitä. Taidemattojen aiheina ovat kirjallisuutemme klassikot Minna Canthista Aleksis Kiveen ja Mika Waltarista Tove Janssoniin. Kuusi matoista sijaitsee kolmannen kerroksen Kirjataivaassa ja yksi leikkipuisto Lorun alueella ensimmäisessä kerroksessa.

Lue taiteilijoiden kuvaukset taidematoista ›

Tove Jansson

Laura Merz

”Tove Janssonin värikäs elämä ja jokaista suomalaista koskettava kuvallinen ja kirjallinen perintö oli erittäin inspiroiva lähtökohta suunnittelutyölle. Minulle lastenkirjojen kuvittajana Jansson oli miltei liian ennalta-arvattava valinta työni teemakirjailijaksi. On ilmiselvää, että taiteilijan mestarilliset kuvitukset ja jännittävät tarinat ovat tehneet minuun vaikutuksen aina lapsuudestani lähtien. Eniten minua kuitenkin inspiroi Tove Janssonin elämänfilosofia: avarakatseinen ja empaattinen maailmankuva, joka välittyy hänen tarinoistaan ja elämäntavastaan. Halusin luoda työhöni maailman, jossa omaperäiset, hieman oudot, mutta lempeät ja ystävälliset hahmot seikkailevat Toven inspiroimissa tunnelmissa.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Aleksis Kiven kuolinmökki

Company: Aamu Song ja Johan Olin

”Kuvituksen pohjana on Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa, Etelä-Suomessa. Halusimme tuoda mökin kautta esiin ajankuvaa ja elinoloja, joissa kansalliskirjailijamme vietti viimeisen vuotensa. Kuolinmökki toistuu matossa luonnollisessa koossaan ja mökin koko irtaimisto on taltioitu kuvitukseen. Kuvassa on paikalla myös isäntäperhe eli Aleksis Kiven veli vaimoineen ja neljine lapsineen. Maton päällä kävellessä pääsee sisään 1800-luvun Suomeen.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Satumatto

Marika Maijala

”Halusin suunnitella Oodiin metsänvihreän maton, jonka päällä pienet ja isommat kirjastovieraat voisivat viipyä, lueskella ja kuvitella omia tarinoitaan. Lainasin Pasilan kirjastosta kuvitusta varten suomalaisia ihmesatuja ja annoin niiden mennä päässäni sekaisin. Yleensäkin pidän kuvittamisessa eniten hahmojen luomisesta ja siksi poimin mattoon saduista omia suosikkihahmojani: ahmattimaisen jättiläistytön, pojan jonka päähän kasvoi sarvi hänen syötyään taikaomenan, lapset jotka muuttuivat linnuiksi, tytön joka kulki rautasaappaat jalassa. Satujen, kuten kirjastonkin, henkilökavalkadi on moninainen, ei pelkästään prinsessoja ja talonpoikia.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Minna Canth

Piia Keto

”Valitsin taidemattoni henkilöksi Minna Canthin, jonka tärkeä työ tasa-arvoisuuden puolesta on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Lainasin kirjastosta ainakin puoli metriä Minna Canthin teoksia, joita ahmin sängyssä loikoillen. Itkin ja ahdistuin, toisena hetkenä nauroin. Päästyäni sisään Minna Canthin ajankuvaan, huomasin naisten roolin käsitöiden valmistajana nousevan esiin toistuvasti. Nappasin kiinni tämän langan päästä ja otin yhteyttä Tampereen käsityömuseoon. Sieltä sain pirtanauhakuvion, jota mitä todennäköisimmin aikalaiset ovat kutoneet. Pirtanauhan toinen pää muuttuu matossani tultasyökseväksi käärmeeksi. Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä, kirjoitti Minna Canth kirjeessään 1884. Ajatuksissani käärme tulisine kielineen on itse Minna Canth, joka sanoo suoraan sen minkä tarpeelliseksi kokee. Ei ole epäilystäkään etteikö Minna Canth olisi ollut uskalias ja vahva nainen. Halusin kuitenkin valitsemillani väreillä korostaa, että vahva voi olla meistä kuka vain. Maailman muuttaminen voi lähteä yhdestä ajatuksesta, yhdestä ihmisestä ja se ihminen voit olla myös sinä.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Pentti Saarikoski

Matti Pikkujämsä

Matti Pikkujämsän maton aiheena on suomalainen runoilija, kirjailija ja suomentaja Pentti Saarikoski (1937-1983).

Katso koko kuva taidematosta ›

Tuonen hauki

Sakke Yrjölä

”Teokseni Tuonen hauki saa innoituksensa Kalevalan hauki-riimeistä ja myyttisistä voimista, joita siihen on liitetty. Hauki on ollut myyttinen henkiolento jo esihistoriallisella ajalla maassamme. Mytologioissamme “ve’en koira” on liittynyt kuolemaan. Hauen uskottiin pystyvän kulkemaan kuolleiden ja elävien maailmojen väliä järven pohjan kautta “aliseen” Manalaan. Inspiraationa ovat toimineet myös Akseli Gallén-Kallelan kalevalaiset maalaukset ja freskot. Tyylillisesti teokseni on tarkoituksella yhdistelmä kansallisromantiikkaa ja symboliikkaa, päivitettynä tähän päivään ja aikaan. Runoissa hirviöhauen kanssa taistellaan ja se tapetaan. Nykyisin miehisyyttä ei tarvitse todistaa verta vuodattamalla ja taruolentoja mestaamalla. Nyt haluan vain keskittyä kunnioittamaan vesiemme huippupedon komeutta ja ihastella sen kauneutta. Ymmärrän, että suurilla pedoilla on erittäin tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä omissa ekolokeroissaan. Vaikka hauki on ollut tärkeä ravinnonlähde ja se on yksi herkullisimmista kaloistamme, ei isoja yksilöitä kannata tappaa.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Mika Waltari

Jenni Rope

”Valitsin maton teemaksi Mika Waltarin ja hänen tuotannostaan varhaisen matkakirjan Yksinäisen miehen juna vuodelta 1929. Waltari oli muiden Tulenkantajien muassa viehtynyt idän eksotiikasta
ja kirjan matkan päätepiste oli Istanbul. Itsekin haluaisin matkustaa Istanbuliin, mutta aloin tarkastella teemaa internetin kautta. Ensin lähdin tutkimaan Turkin historiasta keraamisten laattojen maalauksia ja niiden koristeellisia kuvioita. Ihastuin 1200-luvun Seljukien ajan ”sininen tähti” – kaakelikuvioon, ja lähdin maalaamaan siitä uusia versioita. Lopulta maalaukset alkoivat muodostaa junaratamaisia pyöreitä muotoja, ja prosessin lopuksi mattoon jäi näkyviin melko vähän tuon alkuperäisen kuvion vaikutusta. Waltarikaan ei kirjassa löytänyt Istanbulista unelmiensa itämaisuutta vaan oli jopa vähän pettynyt kaupungin siisteyteen ja länsimaiseen ilmeeseen. Suuremman painotuksen lopullisessa matossa saa matkan tekemisen teema. Ensimmäisen kerroksen aulatilaa käyttävät lapset voivat matkustaa unelmiensa kaupunkeihin maton junaraiteita pitkin.”

Katso koko kuva taidematosta ›

Oodin arkkitehtuuri

Oodissa on kolme kerrosta, joista kullakin on oma tunnelmansa: aktiivinen pohjakerros, tekemisen ja oppimisen mahdollistava suljetumpi keskikerros sekä valoisa ja avara ylin kerros. Energiatehokkaan rakennuksen julkisivu on kauttaaltaan puuta, mikä luo pehmeän, elävän ja luonnollisen vaikutelman.

Lue lisää arkkitehtuurista