Takaisin artikkeleihin

Oodin äänimajakka 2.0

5.3.2021

Oodin Elielinaukion puoleisella sisäänkäynnillä kuuluu jännittäviä ääniä. Mistä oikein on kysymys? No, sehän on tietysti meidän uusi äänimajakkamme, joka otettiin käyttöön tammikuun loppupuolella.

Saimme syksyllä 2020 paljon palautetta siitä, että äänimajakkamme ääni on melko kova ja osa asiakkaistamme jopa säikähti sitä. Palautteen perusteella päätimme aloittaa äänimajakan muutostyöt. Työt toteutettiin yhdessä Granlundin äänisuunnittelijan Aki Päivärinteen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Näin äänestä saatiin mahdollisimman toimiva ja kohderyhmäänsä palveleva. Kokemusasiantuntijoina mukana olivat Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry sekä Näkövammaisten liitto.

Esteettömyys on ollut tärkeä osa Oodin suunnittelua alusta alkaen. Äänimajakka on osa sitä. Mikä ihme sitten on äänimajakka ja mikä sen merkitys on näkövammaiselle? Näihin kysymyksiin vastaavat kokemusasiantuntijat:

”Äänimajakka auttaa näkövammaista orientoitumaan ympäristössä ja siten liikkumaan itsenäisesti. Siitä saa suunnan sekä lähestyttäessä kohdetta, että poispäin kävellessä. Suomen talvioloissa se on ainoa ulkokäytössä toimiva suunnistuksen apuväline maahan tehtyjen valkoisella kepillä tunnusteltavien kohoraitojen jäädessä lumen alle.

Lisäksi äänimajakka kertoo tarkasti sisäänkäynnin sijainnin. Esimerkiksi taksilla rakennukseen saapuvat näkövammaiset hyötyvät siitä, koska kuljettaja ei saa ilman erillistä korvausta saattaa asiakasta ovelle ja näin matka omatoimisesti autosta ovelle helpottuu.

Äänimajakka voi toimia myös kohtaamispaikkana. Näkövammainen voi sopia vaikka avustajan kanssa tapaamispaikan sen alle ja olla näin varma, että on juuri oikeassa paikassa. Lisäksi äänimajakka auttaa sijainnin paikantamisessa, oli sitten tulossa kohteeseen tai ei.”

Kuten huomaamme, äänimajakalla on useita eri tehtäviä. Oodi on rakennuksena keskeinen ja näin ollen myös äänimajakalla on tärkeä tehtävä niin sijainnin määrittäjänä kuin myös opasteena. Mitä sitten on otettava huomioon, kun äänimajakan ääntä suunnitellaan?

Äänimajakan äänen tulee olla samanaikaisesti kuuluva ja erottuva muun liikennemetelin seasta, mutta toisaalta se ei saa olla häiritsevä. Toisin kuin varoitusäänten, majakan äänen tulee olla miellyttävä kutsuääni, joka viestii, että sitä voi lähestyä turvallisesti. Esimerkiksi kuorma-auton peruutussummerin ääni kertoo että täällä on vaara, pysy loitolla. Äänen tulee olla selkeä myös kuulonäkövammaiselle kuulolaitteen käyttäjälle.

Lisäksi äänimajakan teknisessä suunnittelussa on otettava huomioon sähköakustiset ominaisuudet, jotta ääni saadaan kohdistettua oikeaan suuntaan. Oodin äänimajakassa käytetään niin sanottua pilarikaiutinta vaakaan asennettuna.

Oodin äänimajakka on suunniteltu juuri Oodille ja sillä on näin ollen myös oma äänensä. Äänen syntymistä kommentoi äänisuunnittelija Aki Päivärinne:

“Äänimajakan äänisuunnittelu syntyi monivaiheisen prosessin kautta. Äänimajakassa kuultava ääni on eräänlainen mikrokollaasi, sillä se sisältää monia eritaustaisia ääniä. Äänessä kuultava kuoro on nimeltään Maailman Kuoro ja sitä johti tuolloin Raija Silfverberg. Kuoron kanssa nauhoitettiin materiaalia jo syksyllä 2019 Nya Paviljongen -nimisessä konserttisalissa”, Aki kertoo.

Aki lisää vielä, että “äänimajakka sisältää myös kävyn käsittelyn kautta tuotettuja naksahduksen ääniä sekä vesipisaroiden ääniä. Kaikki äänet valikoituivat sisältöön oman luonteensa puolesta sekä siksi, että majakan sisältö olisi äänispektriltään mahdollisimman toimiva psyko-akustisesti tarkasteltuna.”

Äänimajakan tekeminen on siis monivaiheinen prosessi, jossa on otettava huomioon useita eri seikkoja. Tästä syystä on hyvä, että mukana on myös kokemusasiantuntijoita, jotta äänimajakasta tulee toimiva. Näkövammaisten liitolta sekä Uudenmaan ja Helsingin Näkövammaiset ry:ltä voi saada apua erilaisiin näkövammaisuutta koskeviin tiedusteluihin. Esimerkiksi juuri kirjastot voivat saada niiltä apua esteettömyysasioissa.

Juttua varten on haastateltu Näkövammaisten liiton Juha Sylbergia, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Jari Pekolaa sekä äänisuunnittelija Aki Päivärinnettä.

Jaa artikkeli