Helsingin kaupunginkirjaston kansainvälinen tiimi järjesti 26.-27.9.2016 konferenssin, jonka yleisö sai kuulla sekä Paasitornin salissa että verkon välityksellä viimeisintä tietoa ja opittuja asioita uusista ja uudistetuista kirjastoista ympäri maailmaa.
Luennoitsijat välittivät myös ajatuksiaan kirjastoalan kehityksestä ja uusista ideoista.
Kirjasto on human-to-human bisnes
Keynote-puhuja ja Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenros kertoi konferenssiyleisölle, että kiihtyvä vauhti voi olla häiriötekijä.
– Nopeampaa, parempaa, älykkäämpää. Tätä on meidän aikamme. Jos kuitenkin ajattelet vaikkapa vanhoja autoja, joilla pääsi kulkemaan kolmea tai viittä kymmentä kilometriä tunnissa, millainen tunne siitä jäi? Ihan erilainen kuin nykyään. Pystyit erottamaan auton ikkunoista ohikulkevien ihmisten kasvot, pystyit tunnistamaan taloja, olit ehkä rentoutunut ja sinulla oli aikaa ajatella, Anne Stenros sanoi.
Pääpuhuja huomautti, että älykäs ja hidas elämä voi ”pelastaa maapallon”.
– Rentoutuminen on yleensä edellytys hiljaiselle ajattelulle. Tutkimukset osoittavat, että kun ihminen on rentoutunut ja stressitön, hän ajattelee luovasti. Hidas kaupunki on enemmän kuin stressitön paikka, siinä on yhteisöllisyyden tuntua.
Kovaksi koettu vauhti on myös osa digitalisaatiota.
– Ihmiset ovat samanlaisia ympäri maailmaa: he hämmentyvät muutosvauhdissa ja he etsivät onnellisuutta. Tällä hetkellä nuoret ihmiset palaavat perinteisen kirjan pariin ja kirjamyynti on kääntynyt takaisin kasvuun.
Tilat, myös kirjastotilat, ovat tärkeitä.
– Tilan täytyisi tukea tunteita ja ajatuksia, jotta voisimme ilmaista niitä.
Kirjastojen tehtävänä olisi koota yhteen erilaisia palasia digitalisaatiosta, tilasuunnittelusta ja palvelumuotoilusta.
– Kirjastojen täytyy palvella ihmistä, se on human-to-human palvelu. Ja kuten Kanadan pääministeri Justin Trudeau on lausunut: jos haluat todellisia tarinoita, sinun täytyy mennä sinne, missä ihmiset ovat.
Kirjasto on käyttäjille – kansalaisille
Monella puhujalla oli sama viesti: käyttäjät ja heidän kokemuksensa ovat tärkeitä kirjastoille.
Tom Loosemore, joka on uudistanut Gov.uk -sivustoa Englannissa, puhui verkkosivujen käyttäjäkokemuksista. Hänen ideansa on helposti siirrettävissä myös kirjastotyöhön.
– Conwayn lain mukaan organisaatio luo itselleen verkkosivut, jotka heijastavat organisaation rakennetta. Teidän täytyisi vastustaa tätä. Se on helppoa teoriassa, mutta vaikeaa käytännössä. Teidän täytyisi sen sijaan ymmärtää, mitä käyttäjänne tarvitsevat ja työskennellä sen eteen, että voisitte tarjota heille sen.
Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto jatkoi samasta aiheesta.
– Me olemme siirtymässä ajattelussamme kokoelmista käyttäjiin. Kun olemme Helsingissä suunnitelleet tulevaa keskustakirjastoa, olemme keränneet kaupunkilaisten unelmia ja ottaneet ne osaksi suunnitteluprosessia. Kun jaamme tietoamme ja tarinoitamme, voimme luoda uutta kansalaisyhteiskuntaa.
Reinert Mithassel, Toyenin kirjaston johtaja Tanskasta, kannatti samanlaista ajatusta.
– Kirjasto ei ole kirjoille, vaan ihmisille.
Tanskalainen Tårnbyn kirjaston johtaja Jens Lauridsen puolestaan kertoi olleensa hieman huolissaan siitä, mikä kirjastojen tulevaisuus on: tuleeko kirjastoista paikkoja, joissa vain vietetään aikaa?
– Tämä konferenssi muutti ajatukseni inspiraatiollaan, työkaluillaan ja palvelumuotoilun ajatuksilla. Nyt meidän täytyy mennä kotiin ja ottaa nämä ajatukset käyttöön!
Dokk1 – Maailman paras kirjasto
– Kirjastot ovat innovaatioiden käyttövoimaa, sanoi kirjastonjohtaja Knud Shulz esityksensä aluksi.
Hän varmasti tietää tästä jotain, koska kansainvälinen kirjastoseura IFLA palkitsi hänen kirjastonsa Maailman paras kirjasto 2016 -tittelillä.
Kirjastonkäyttäjät ovat myös ottaneet tämän kirjaston haltuunsa.
– Kaikki ihmiset haluavat muuttaa jotain elämässään. He haluavat kehittyä ja löytää tietoa. Kirjastot ovat paikkoja, joista ihmiset voivat löytää inspiraatioita ja uusia ideoita. Ne ovat vuoropuhelun, tiedon ja inspiraation paikkoja, epämuodollisia ja kaikille avoimia oppimisen tiloja.
Knud Shulz sanoi myös, että kirjastot ovat parhaillaan muuttumassa kirjojen ja muiden medioiden tiloista ihmisten ja verkostojen tiloiksi. Dokk1:ssä vastattiin muutokseen tekemällä yhteistyötä suunnittelijoiden ja henkilökunnan sekä käyttäjien kanssa. He rakensivat myös yhteistyökuvion sekä yhteistyömallin kumppanien kanssa.
– Nykyaikaisen kirjaston täytyy olla muuntautumiskykyinen ja innovatiivinen, sen täytyy tukea erilaisia tiloja. Meillä on tiloja sisäänkäynnille ja saapumiselle, medioille, leikkimiselle, inspiraatiolle, oppimiselle, esittämiselle, tapaamisille sekä kaupunkitoimistoja, virkistystiloja, lukuhuoneita, olohuoneita, nurkkauksia, muuttuvia tiloja ja niin edelleen. Näin ihmiset käyttävät kirjastoja nykyään. Kirjaston täytyy muuttua kirjavarastoista käyttäjien omiksi tiloiksi.
Kirjaston suunnittelussakin on tietty raja. Knud Shulz antoi tähän oman neuvonsa: maksimoikaa suunnittelematon tila. Tämä näyttäisi toimivan ainakin Århusissa.
– Käyttäjät ovat ottaneet tilamme haltuun. Kyseessä on käyttäjien tarpeisiin vastaaminen.
Uuden ajan kirjasto Helsinkiin vuonna 2018
Keskustakirjaston johtava suunnittelija Pirjo Lipasti ja kirjastotoimen apulaisohtaja Anna-Maria Soininvaara kertoivat konferenssiyleisölle, mitä keskustakirjaston työmaalla sekä suunnittelussa tapahtuu parhaillaan.
– Kellarikerros on rakennettu jo valmiiksi ja nyt talo alkaa kohota maan päällä. Rakentamista voi seurata keskustakirjaston verkkosivuilla live-kamerasta.
Keskustakirjaston ensimmäiseen kerrokseen tulee tapahtumatilaa sekä ravintola. Toinen kerron on varattu digitaalisuudelle, työtiloille ja oppimiselle. Ylin kerros on puolestaan pyhitetty kirjoille ja lukemiselle sekä lapsille.
– Olemme käyttäneet suunnittelussa palvelumuotoilua ja kaupunkilaisten osallistumista ahkerasti. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kaikille suomalaisille avoin nimikilpailu ja kilpailutamme parhaillaan myös ravintolapalveluita sekä robotiikkaa. Myös sisustussuunnittelu ja ict-suunnittelu ovat käynnissä.
Äskettäin keskustakirjaston johtajaksi nimitetty Anna-Maria Soininvaara esitti konferenssin päätteeksi kutsun yleisölle.
– Lämpimästi tervetuloa tutustumaan uuteen keskustakirjastoomme joulukuussa 2018!